Peliestot ja itsesulku: kun rajojen asettaminen kannattaa ulkoistaa

Tahdonvoima on hyvä renki mutta huono isäntä. Se toimii silloin kun olet levännyt, rauhallinen ja kaukana houkutuksesta – eli täsmälleen päinvastaisissa olosuhteissa kuin ne, joissa pelaamisen rajat yleensä koetellaan. Tämän vuoksi peliestot ja itsesulku ovat niin tehokkaita: ne siirtävät päätöksen hetkeen, jossa harkintakyky on parhaimmillaan, ja tekevät siitä sitovan silloin kun se ei ole. Kyse ei ole itsensä rankaisemisesta vaan siitä, että rakennat itsellesi järjestelmän, joka ei väsy.

Mitä itsesulku käytännössä tarkoittaa

Itsesulku tarkoittaa, että pyydät peliyhtiötä tai palvelua estämään oman pääsysi peleihin määräajaksi tai toistaiseksi. Kun sulku on voimassa, tili on suljettu, markkinointiviestit lakkaavat eikä uutta tiliä pysty avaamaan samoilla tiedoilla. Olennaista on, että sulkua ei voi peruuttaa hetken mielijohteesta – se on nimenomaan järjestelmän ominaisuus, ei vika.

Sulkuja on eri mittaisia. Lyhyt tauko eli jäähdyttely kestää tyypillisesti vuorokaudesta muutamaan viikkoon ja sopii tilanteeseen, jossa haluat katkaista huonon putken. Pidempi sulku, kuudesta kuukaudesta useaan vuoteen, sopii silloin kun tavoitteena on aidosti lopettaa tai pitää pitkä tauko. Useimmat palvelut tarjoavat myös toistaiseksi voimassa olevan sulun.

Suomessa rahapelaamista tarjoavat toimijat ovat velvollisia tunnistamaan pelaajan, mikä tekee itsesulusta huomattavasti toimivamman kuin anonyymissä pelaamisessa. Sulku pätee siihen palveluun, jossa se on asetettu, joten useaa palvelua käyttävän kannattaa asettaa se jokaiseen erikseen.

Yleisin virhe on asettaa sulku vain siihen palveluun, jossa viimeisin huono ilta sattui. Käytännössä pelaaminen siirtyy silloin seuraavaan palveluun, ja tilanne näyttää hetken paremmalta ilman että mikään on muuttunut. Tee siis lista kaikista palveluista, joihin sinulla on tili – myös niistä, joita et ole käyttänyt kuukausiin – ja käy ne läpi kerralla. Se vie tunnin ja on tehokkaampaa kuin kymmenen erillistä yritystä.

Kevyemmät rajat: talletus-, tappio- ja aikarajat

Itsesulku on järein työkalu, mutta harvoin ensimmäinen. Useimmille riittää portaittainen rajojen asettaminen:

• Talletusraja rajoittaa sitä, paljonko rahaa voit siirtää pelitilille päivässä, viikossa tai kuukaudessa.
• Tappioraja rajoittaa nettotappiota, mikä on talletusrajaa tarkempi mittari, koska se ottaa voitot huomioon.
• Aikaraja katkaisee istunnon tietyn keston jälkeen.
• Todellisuustarkistus näyttää säännöllisin väliajoin, kuinka kauan olet pelannut ja millä saldolla.

Näissä kaikissa on sama tärkeä yksityiskohta: rajan kiristäminen astuu voimaan heti, mutta löysentäminen vasta viiveellä – tyypillisesti vuorokauden tai useamman päästä. Viive on suunniteltu estämään juuri sitä, mihin ihminen kuumassa hetkessä pyrkii. Aseta siis rajat silloin kun ne tuntuvat hieman liian tiukoilta; kireä raja, jota ei koskaan tarvitse, on parempi kuin löysä, jonka läpi kävelet.

Laitteen ja pankin puolella tehtävät estot

Peliyhtiön omat työkalut kannattaa täydentää estoilla, jotka ovat kokonaan pelin ulottumattomissa.

Pankit tarjoavat yhä useammin mahdollisuuden estää kortin käyttö rahapelisivustoilla. Esto koskee maksukategoriaa, joten se kattaa myös palvelut, joita et ole itse muistanut listata. Toinen keino on poistaa tallennetut korttitiedot kaikista pelipalveluista ja selaimesta – pieni kitka riittää usein katkaisemaan automaattisen toiminnan.

Kannattaa myös perua markkinointiluvat. Bonustarjoukset sähköpostissa ja tekstiviestissä ovat suunniteltu palauttamaan pelaaja takaisin juuri silloin, kun tauko on alkanut. Useimmissa palveluissa markkinoinnin voi kytkeä pois päältä erikseen, ilman että tiliä tarvitsee sulkea – ja pelkästään tämä riittää monelle yllättävän pitkälle.

Laitteen puolella toimivat sisällönsuodattimet ja estolistat, jotka torjuvat rahapelisivustot kokonaan. Puhelimen ja tietokoneen käyttöaikatoiminnot antavat asettaa aikarajoja myös videopeleille ja sovelluksille. Näiden vahvuus on siinä, että ne toimivat kaikissa palveluissa yhtä aikaa; heikkous on siinä, että ne on suhteellisen helppo purkaa itse. Yksi ratkaisu on antaa asetusten salasana luotetulle läheiselle.

Kun este ei riitä

Este on tukirakenne, ei hoito. Se ostaa aikaa ja katkaisee automaation, mutta ei muuta sitä, mistä pelaamisen tarve syntyy. Jos huomaat, että sulun päättymistä lasketaan päivissä tai että alat etsiä palveluita, joita esto ei kata, tilanne kaipaa muutakin kuin teknisen ratkaisun.

Silloin kannattaa hakea keskusteluapua. Peluuri tarjoaa maksutonta ja nimetöntä neuvontaa puhelimitse, chatissa ja verkossa sekä pelaajille että läheisille, eikä yhteydenotto edellytä mitään päätöstä lopettamisesta. Oman kunnan tai hyvinvointialueen päihde- ja riippuvuuspalvelut hoitavat myös rahapeliongelmia, ja terveydenhuollon näkökulmasta aiheeseen pääsee kiinni peliriippuvuutta käsittelevän potilasohjeen kautta.

Näin otat estot käyttöön järkevässä järjestyksessä

Aloita kevyimmästä ja etene tarpeen mukaan. Ensin talletus- ja aikarajat jokaiseen käyttämääsi palveluun, sen jälkeen korttitietojen poistaminen ja pankin esto, kolmanneksi laitetason suodattimet ja vasta viimeisenä pitkä itsesulku. Poikkeus sääntöön: jos tilanne on jo akuutti – rahaa on hävinnyt enemmän kuin oli varaa tai pelaaminen on jatkunut päiväkausia – kannattaa mennä suoraan sulkuun ja rakentaa kevyemmät rajat vasta sen jälkeen.

Kirjaa ylös, mitä olet asettanut ja milloin. Kuukauden päästä tarkista, pitivätkö rajat ja mikä niitä koetteli. Jos jokin este on kierretty, se ei ole epäonnistuminen vaan tieto siitä, mitä pitää vahvistaa.

Lopuksi

Peliestot ja itsesulku toimivat, koska ne eivät nojaa siihen että olet vahvimmillasi juuri silloin kun olet heikoimmillasi. Ne ovat sama ajatus kuin herätyskellon vieminen huoneen toiselle puolelle: päätös tehdään kerran, ja sen jälkeen ympäristö hoitaa loput. Käytä useaa kerrosta rinnakkain, aseta rajat hieman tiukemmiksi kuin luulet tarvitsevasi, ja muista että työkalun ottaminen käyttöön on merkki harkinnasta – ei ongelmasta.